Phylos ba sophis. Geregeer-Durlal ba Uhaan. Phylosophich-uhaand durlagch.
Pifagor agaa anh phylosophich geh u'giig hereglesen gedeg. Urd ho'rshiinhon ireh zun Beejindee Olimpiin naadam zohiono geel su'id bolood baigaa daa. Za tegvel ertnii Geregiin Olimpiin naadmiin uyeer negen hotiin zahiragch Pifagoroos o'oriigoo hen gej todorhoiloh ve gej asuujee.
Pifagor agaa nu'urnii huviralguigeer shuud l o'o bi phylosophich geel heleed hayachihaj l dee. Zahiragch yaahav, gaihashiigeel yag yamar utga aguulsan u'g bolohiig lavlaj.
Agaa tegengu'ut ingej hariu barisan yum gene lee:
-Zee. Zahiragch mini. Amidraliig bidnii nu'den deer o'rnoh ene Olimpiin naadamtai zu'irlej bolohoor.
End tsuglarsan olon tu'men dund zarim ni ashig honjoo haij, zarim ni ner aldar oloh gej irsen dee. Aa bas tso'on heden hu'n end bolj bui bu'hniig harah, haraad bu'hniig oilgoh gej irsen.
Tegvel amidral deer ch mo'n yalgaagui. Zarim hu'n ed bayalagt shunan durlana, zarim ni erh medel, noyorhol ruu u'hen hatan temu'ulne. Za ted ch yaahav.
Hu'nii sor harin amidraliin utga uchir, zorilgiig tanin medehed o'oriigoo zoriuldag. Bu'hniig tanin medeh uhaand hu'reh bolomjguig, bu'teshguig medseer baij uhaaniig orchlongiin nuutsad nevtreh tu'lhuur bolgon ashiglah durtai baidag. Tiim huniig l phylosophich gene dee.
pilosophich bas physologich 2 barag ijil tee, ugui yu, hoyulaa 2 talaas ni pilosophiig sudaldag tee , ugui yu, gehdee physologich ni zovhon huniii serel mederhuig sudaldag, pilosopich ni buheldee tanin medehui, deed dood uhamsriig oilgoj uhaarahad tsag zava zartsuuldag tee, ugui yu, ...
ReplyDeletephysologich ni pilosophich bj bolno, pilosophich ni harin physologich bj bolkuu tee, boloh yumuu, esvel esregeeree yumuu...
xxixixi... yu bichchiv (ergej harav)
duu
oo tiiin "uhaantai"-n suusan hun jargadiim genelee...
ReplyDelete"hoorhon"-d suusan hun "shataj" duusdii genelee xixixi
harin hoorhon bolood uhaantai bol divaajind lav ochihkui , uchir ni burhan tiim hovor zavshaaniiig atgasan hun gej ataarhaad shuud tamruu ilgeediim gsn xixixi
nemchiii
haha, aldgiim bna, ene modernist duu odoo bolioroi, burhanii ner hundiig ami nasaaraa, ulaan tseejeeree hairlan hamgaaltsgaayaaaaaa gsn
ReplyDeleteHaani chin ooroo phylosophich taliin hun shuu te? i guess hehe. Horvoogiin ed zuils hiig-d aaya :-) etses togsgolgui urgeljleh hunii bodol uhaan gedeg neg taliin aguu. Gehdee bas het ih uhaand durlah demii yum shigee, neg talruugaa tuilshraad bolii zugeer...
ReplyDeleteGalzuu bariin amand
ReplyDeleteGaraa hiigeed avahaas ch butsdaggui
Galtai tsogtoi
Gargaad hayachimgui
Galit zuuraastai
Zaluu nas minuuu.. gej
Hysel tachaalaaraa
Ho'l garaa niiluulchih
Ho'giin chi haa nuugdna ve!
Hormiin to'diid uzegdeed
Holiin hol odson ch bi gomdohgui e
Zgr l garaad ir..
Zarim ni uhaand durlana
Zarim ni o'ngond durlana
Zarim ni mo'ngond durlana
Zarim ni erh medeld durlana
Zarimiin egneend bagtah huvigui
Zaya tavilan ni to'orson negen
Zah hyazgaar ni ul haragdah erel dund
O'vdog yl so'gdon
O'ooriig chini huleegeed l zogsood bna.. gsn, hehe
Ene yund durlagch ve?! gej
uhamsartaigaar phylosophdson ni erdemten bolood, uldsen heseg ni erdemten boldogguigees bish hun bolgon "gun uhaantan" bdg baih aa.
ReplyDeletehundaga
Bu'hniig tanin medeh uhaand hu'reh BOLOMJGUIG, BUTESHGUIG medseer baij uhaaniig orchlongiin nuutsad nevtreh tu'lhuur bolgon ashiglah durtai baidag ene Pifagor phylosophich uuruu yostoi uhaangui hun bn d gej ke ke
ReplyDeleteanony/ Uvgursun hun zaluu nasaa dursaj bga yum u, ain Zaluu nasand durlagch l bn gej
ReplyDeleteZaluu nasand yum bur bagtdag sh gej
duu>physiologich uu psychologich uu? psychologiig helsiim bol 1 domog bichnee chamd. Psychea gej huuhnii tuhai.
ReplyDeletenana>teer deerh baagiig tseejeeree hamgaalaa. yaaya. yaaltchgui divaajind ochih yum bna l daa tsag n bolhoor, hehe.
anonim 1>anha. hun bolgon, yalanguya huuhduud lag phylosofich sh dee.
ReplyDeleteuhaalag humuus het uhaand durlaj tuilshraad demii. uhaalag humuus dandaa tentsver olohiig hicheedeg.
harin...uhaantnuud tuilshirdag. tuild n hurehiig ermelzehguigeer ted hun torolhtnii devshliig tetgej chadahgui.
uhaalguud harin ter uhaantnuudiin shanalgaatai tuilshralaas uudeltei devshliig ashiglaad tun dajgui, uhaalag amidraad ood boldog...
anonim2>
ReplyDeletegoyo shuleg bna. bas galit onisogo maarkiin, hehe. bagadsan gutaltai busguitei ijil hariulmaar baihii. taasan uu yaasan?
hundaga>
unheer sanal 1 bna.
havchgar gutalt busgui>
pifagor agaagaa hamgaalnaa, hehe. ter uhaantai bolohoos uhaalag bgaagui. anonim 1-d hariulahdaa uhaalag, uhaantai 2-iin yalgaag mohos bi beer durdsan, hehe.
voli voli.. hnn, onisogyg 2ulaa buruu taalaa.. havchsan gutaltai zaluuhan busgui dalii bodsoniig amra huu uur amisgald ni avtan dagan bayaschvuu da, ugui dee..
ReplyDeletemedeej ehnii heden mo'r orshil to'diihneer bichigch beeriin tsag hugatsaanii medremjiig o'guulsen bsan biz, harin blogiin sedewt oirhon heden mo'ruud ni door ni durdagdsan baiv da..
uhaand uchir utgad durlagch einshtein agaa amidraliinhaa suuliin jiluuded hair durlaliin asuudald ho'l aldan yaagaad! baidag yos surthuun itgel unemshleesee zo'rj muruij orhison baiv da gej..
nasnii etsest irsen baij ch medeh negen, buhel buten amidraldaa bii bolgoson bu'hnee, nasan turshdaa nandignasan hair setgel, ger bul, careeriig 'shineer u'ussen' hair gedeg medremjind, bodoj tu'vdsen zu'ilgu'igeer taviaad tuuchihsan baidag yum be .. ene yu ve?! ene yund durlagch ve?!
henbugai ni ch HAIR hemeeh aguu medremjiin o'mno archaaguigeer so'gdmoi.. mulguu bi HAIRand durlaj amidragch.. harin busad uil yavdluud jingiin tsuvaanii hajuugaar boorloh nohod shig o'dor honog o'ngorooh to'diid nas bie uhaaniig mini dagaldan bayasmoi gechku yu, hehe..
shulegch anooniim hen be? asar ikh sanaa niilev. gehdee ter shulgiig chin unshihaar uur hureed bhiimaa, muuhai emzeg gazar luu dairaad, durgui ch hureh shig geel agsam taviad ehldiimaa, bi odoo, yanaa, ostoooop!!!
ReplyDeletehairand durlagch l bnshd... huleegeed zogsood bgaam chini... kumsuud heldegshd "zayanii hani zam deer shuu, oshigloj boskood , omdiig ni tataad avah heregtei " geed...bi ch zomdoo uzsen l dee... zam deer dandaa sogtuu kumsuud hevtdiim bnlee... gehdee orchin uy oor boltson. zayanii hania internetees or baarnaas oloo gej, tertee tergui tiim gazraar bgaa kumsuud chini omdoo yaaj iij bgaad chirtsen l yvjiigaa
ReplyDeleteodoo bol bi zam sahihaa boliod ooroo zamaa dagaad alhdag boljiigaashd... tom bolj bgaam boluu gsn xixixi
aan tiin hun ta hichneen l bol hichneen galzuu durla!!!!!
harin durlalaa bish uhaanaa dagaad yvah heregteim bilee... durlalaa bi dagasan bol odiid sohor chigeeree l yvjiigaashd... gej hen hellee xixixi
duu
duu tom boljee gej...egee ni jiken heveeree... durlalaa dagkeel moroodood bdag, daan ch ter durlalaa oldoggui ee.. bi ch yer ni hairand durlagchiim baishtee gej....
ReplyDeleteanonim>soorii. medjeesii. zgr l yaahnuu gej u'zsii. keke. nahin soorii. du'ud amalsan domgiig umshina gej naidnam. tend jinken hairand durlagch garamz. hairiin guchiig o'guulemz, bi bish ter domog.
ReplyDeletedaanch onoodor yum bichih geheer gar huruu 1 tiim, ho'shuun orgiod bna. daraa, daraa bichnee. amaltsiim